Jarno Lappalainen

Tuotantotalousteekkari Aalto-yliopistossa, junantuoma espoolainen, opiskelijaliikealumni ja vihreä tietotyöläinen

Minne menet, opintotuki?

leave a comment »

Kirjoitus on alunperin julkaistu Uuden Suomen Puheenvuoro-palvelussa.

Hallitus kävi tänään puoliväliriihessään puimassa hallitusohjelman etenemistä kautensa puolivälissä. Tämä oli tuon arvioinnin ja sen johdosta tehtävien päätösten ensimmäinen näytös ja seuraavan kerran koko hallitus kokoontuu päättämään valtion rahankäytöstä kehysriiheen kuukauden päästä maaliskuussa.

Opiskelijajärjestöjen kampanjailmettä opintotuen puolesta

Opiskelijajärjestöjen kampanjailmettä opintotuen puolesta

Monia opiskelijoita kiinnosti puoliväliriihen alla opintotuen tulevaisuus. Viime vuoden kehysriihessäänhän hallitus päätti perustaa työryhmän opintotuen rakenteen kehittämiseksi. Työryhmän ei pystynyt tuottamaan lopullista ehdotusta, sillä suurin osa työryhmään osallistuneista ei suostunut esittämään omaa malliaan tai kannattamaan mitään esitettyä mallia. Loppupeleissä toisen ja korkea-asteen opiskelijajärjestöt sekä valtiovarainministeriö olivat ainoat, jotka kykenivät tuottamaan malleja opintotuen rakenteen kehittämiseksi. Opiskelijajärjestöjen mallia tukivat vasemmistoliiton ja vihreiden edustajat työryhmässä, kun taas valtiovarainministeriö esitti koulutuksellisen tasa-arvon kannalta tuhoisaa opintotuen korvaamista kokonaan lainalla.

Kovin montaa ajatusta aiheeseen liittyen ei puoliväliriihen tiedotustilaisuudesta irronnut, mutta puoliväliriihen tiedotteessa asiasta on lyhyt maininta:

”Keskimääräisiä opintoaikoja lyhennetään ja opiskelijoiden keskimääräistä valmistumisikää alennetaan parantamalla opintotuen kannustavuutta sekä opiskelun ja valmistumisen nopeuttamista tukevilla toimilla.”

Nähtäväksi jää, mitä tämä lopulta tarkoittaa. Ainakin jonkinasteista optimismia herättää maininta opiskelun ja valmistumisen nopeuttamista tukevista toimista. Arhinmäki viittasi näihin puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa mainitsemalla ainakin lukukausien pidentämisen, jotta suurempi osa vuodesta hyödyntää opetuskäytössä. Näin itsekin opiskelevana voin allekirjoittaa, että ajatus on hyvä. Aiheen tärkeyttä havainnollistaakseni mallinsin graafisesti (alla) omaan kokemukseeni pohjautuvaa – ja luullakseni aika tyypillistä – opintojen tuntimäärän jaksottumista arkipäiville lukukauden aikana. Käyrät näyttävät jokaisen ay-edunvalvojan painajaiselta etenkin, kun otetaan huomioon, että opintojen ohella suuren osan täytyy elääkseen tehdä myös ansiotöitä.

Esimerkki 32 opintopisteen jaksottumisesta kevätlukukaudelle Aalto-yliopistossa

Esimerkki opintojen jaksottumisesta kevätlukukaudelle Aalto-yliopistossa

Opintotukea ei kuitenkaan todennäköisesti voida tässä taloustilanteessa kehittää sellaiseen suuntaan, että se merkittävästi lisäisi opiskelijan toimeentuloa ja siten vähentäisi työnteon tarvetta. Siksi opintotuen kehittäminen tässä yhteydessä ”kannustavammaksi” onkin omiaan herättämään huolta ja huhuja. Eikä syyttä. Opintotuen kannustavuuden lisääminen on nimittäin tupannut olemaan uuskieltä, jolla tarkoitetaan opintotuen heikentämistä. Tästä nähtiin esimerkki muun muassa silloin, kun opetus- ja kulttuuriministeriö poisti oikeuden nostaa pelkkää opintotuen asumislisää kesäaikana siten, että asumislisän käyttäminen ei kuluttanut rajattuja opintotukikuukausia. Tuon monien toimeentuloa heikentäneen muutoksen tarkoitukseksihan kuvattiin ”kannustaa opiskelijoita käyttämään opintotukea kokonaisuutena, jotta opintotuen taso olisi riittävä turvaamaan opintojen aikaisen toimeentulon”.

Hyviäkin keinoja kannustavuuden lisäämiseen toki on, kuten opiskelijajärjestöjen syksyisessä esityksessä oleva vuosittainen lainakannustin tai Ville Niinistön blogissaan mainitsema opintolainojen osittainen anteeksianto valmistumishetkellä. Myös opintotukiasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Arhinmäki on jo ilmoittanut blogissaan vastustavansa jyrkästi esimerkiksi lainapainotteisuuteen siirtymistä, mutta uskoo asiasta käytävän vielä kova vääntö kehysriihen yhteydessä.

Opintotukea ja opiskelijoita varjostavat tummat pilvet eivät siis puoliväliriihen tuloksena kokonaan kaikonneet. Asia tullee olemaan kiistakapula vielä jatkossakin eikä opiskelijoiden tai sivistyksellisistä oikeuksista välittävien kannatakaan vielä huoahtaa helpotuksesta. Onneksi kaikilla on mahdollisuus vielä vaikuttaa asiaan esimerkiksi osallistumalla yliopisto- ja amk-opiskelijoiden järjestöjen SYL:n ja SAMOK:n koordinoimaan mielenosoitukseen 20.3. Itse aion ainakin mennä paikalle varmistamaan, että riittävä opintotuki ja koulutuksellinen tasa-arvo kuuluvat jatkossakin kaikille suomalaisille.

Mainokset

Written by Jarno

28.02.2013 klo 22:00

Kategoria(t): Uncategorized

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: